Kaipaan muutosta. Uutta elämää. Kesällä lähetin yhden työhakemuksen. Nyt syksyn mittaan olen huomannut seurailevani alan avoimia työpaikkoja. Alan. Haluaisinko oikeasti jonkun ihan uuden alan, jotain ihan muuta? Pidän työstäni, siitä oikeasta työstä. Mutta kun ura ja työrooli kehittyvät, saan tehdä itse työtä vähemmän ja vähemmän. Minun pitäisi erkaantua yhä enemmän käytännön työstä tiimien vetämiseen ja delegoida. Myydä. Verkostoitua. Johtaa. Keskustelin asiasta kollegan kanssa. Kun sanoin, etten edes oikein pidä johtamisesta, hän vastasi vähän yllättyneenä: "Mutta sinähän olet siinä hyvä." Lopulta sehän on vain toimimista erilaisten ihmisten kanssa. Joku haluaa suunnitella itse ja tehdä itsenäisesti ja mahdollisuuden tarvittaessa kysyä tukea tai uskonvahvistusta. Joku toinen taas kaipaa selkeitä raameja ja yksityiskohtaisia ohjeita siitä, kuka, mitä ja milloin tekee mitäkin. Itse kun kuulun ensimmäiseen ihmisryhmään, niin huomaan, että minun on vaikea johtaa
Nelikymppisen hippitytön elämää. Very much naimisissa, mutta miettii muitakin elämänsä miehiä. Lapset ja perhe-elämä, avioliitto, vanhemmuus. Työ ja ura. Alkoholistin aikuinen lapsi.