Lauri jäi kiinni instagram-pornosta. Olen sitä ikäluokkaa, jonka verkkokalvoille porno ei nuoruudessa hyökännyt joka päivä. Siihen ei ollut pakko ottaa kantaa, toisin kuin nykyisin. Sain kasvaa seksiin omaan tahtiin ilman valmiita mielikuvia tai ennakko-paineita. Ainut kosketus aiheeseen oli ojan pohjalta löytynyt lehdenriekale, jota menimme isolla porukalla katsomaan ehkä kahdentoista ikäisenä. Silloin en tajunnut niistä kuvista mitään – hajanaisia jäseniä, karvoja, rumia värejä ja epämääräinen ällötyksen tunne. Teininä sitten harrastin Anais Niniä, Henry Milleriä ja luin Emmanuellen. Sanoin poikaystävälleni Terolle, että olisi kiva katsoa pornoa. Hän tunsi minut liiankin hyvin – romanttisuuteni ja tietyn puhtoisuuteni – ja sanoi: ”et sä siitä tykkäis, ei se oo sellaista kun kuvittelet.” Historia osoitti, ettei todella ollutkaan. Laurin kanssa meillä oli parisuhdekriisi pornon takia seitsemän tai kahdeksan vuotta sitten. Silloin Googlen arvaava syöttö alkoi tehdä min
Nelikymppisen hippitytön elämää. Very much naimisissa, mutta miettii muitakin elämänsä miehiä. Lapset ja perhe-elämä, avioliitto, vanhemmuus. Työ ja ura. Alkoholistin aikuinen lapsi.