Siirry pääsisältöön

Äidin huolia

Olen ajatellut aika paljon huolissani Veraa, herkkää kolmetoistavuotiastani. Huolet liittyvät yläkoulun aloittamiseen. Saako tyttö kavereita, eihän joudu kiusatuksi, uskaltaako luottaa opettajiin sen kiusaavan alakoulunopettajan jälkeen. Koulu on  pieni eikä seiskaluokkalaisia ole monta, noin viisikymmentä. Vera on suhtautunut uuteen vaiheeseen positiivisesti, uutena alkuna. Lähin ystävä joutui eri luokalle, mutta ystävyyssuhde on säilynyt yhteisillä koulumatkoilla ja saman harrastuksen parissa.

Joskus mietin, että onko Vera yksinäinen. Kavereita kyllä on. Sellaista Anna ja Diana –henkistä symbioottista parasta kaveria, jonka kanssa aika jaettaisiin sataprosenttisesti, ei ole. Tyttö unohtuu usein huoneeseensa lukemaan, piirtelemään ja roikkuu puhelimella. Väliin pitää käskeä pyytämään kavereita käymään.

En oikein osaa eritellä, että mistä huoleni kumpuavat. Tyttö on vähän erilainen kuin muut ikäisensä. Nyt kaverit meikkaavat, miettivät tarkkaan pukeutumistaan ja postaavat Instaan söpöjä kuvia itsestään. Vera pikemminkin kätkeytyy vaatteisiinsa, kääriytyy isoihin paitoihin, kulkee hartiat kumarassa ja kurkistelee liian pitkän otsatukan takaa. Nyt kun nämä helteet alkoivat, piti ihan käskeä vaihtamaan farkut sortseihin. Luulen, että kyse on huonosta itsetunnosta, että tyttö ajattelee olevansa ruma. Ja kuitenkin hän on niin kaunis, kultaisessa Tähkäpään tukassaan ja pitkine säärineen.
Itselläni oli samanikäisenä pohjaton nälkä kuulla kommentteja ulkonäöstäni. Peilikuva ei kertonut mitään, koska en kerta kaikkiaan nähnyt sitä realistisesti – olivatko silmäni liian pienet, oliko nenäni liian iso, olinko liian lihava?  Mummoni sanoi minua joskus kauniiksi. Äiti ei juurikaan – äiti oli enemmän sitä koulukuntaa, että lapset menevät pilalle kehumisesta. Myöhemmällä iällä miesten huomio oli sitten suhteettoman tärkeää minulle, ja mittasin omaa arvoani saamani ihailun määrällä.
Tätä taustaa vasten olen yrittänyt auttaa rakentamaan tytöilleni positiivista kehonkuvaa. Sanon heille usein, että he näyttävät kauniilta ja ovat äitin mielestä ihania. Silittelen ja halaan ja pidän sylissä ja yritän hellin käsin viestittää, että heidän kehonsa on hyvä, arvokas ja rakastettava.

Kai nämä huolet pitää vain elää läpi ja yrittää tukea lasta ja lapsen itsetuntoa parhaansa mukaan.

Kommentit